
Tämä on virtuaalihevonen
☆ Trakehner, tamma
☆ Tummanpunaruunikko, 167cm
☆ Syntynyt 04.11.2022 - 6v
☆ Estepainotus, 150cm
☆ VH23-021-0253
☆ Omistaja Sorel (VRL-00884) 
☆ Kasvattaja Rhohan Heqin
Rozelig Velann päätyi Rogueen monen tuttavan ja mutkan kautta Italiasta. Tamma edusta mielenkiintoista, erilaisempaa sukulinjaa painottuen tiiviisti italialaisten pitkäjänteiseen ja moderniin estelinjaan. Vuosien työ on tehnyt tulosta ja Rhohanin kasvatit ovat tehnyt kauppaa pitkin maailmaa. Hevosia on nähty jo useampia kansallisella GP-tasolla. Roze ei ole ollut myynnissä mutta meidän mieleniinto hevosta kohtaan heräsi jo kauan aikaa sitten. Kun tuntee ihmisiä sisäpiiristä ja tieto hevosen etsinnästä lähtee liikkeelle, voi käydä näin hyvä tuuri, mitä meille kävi Rozen kohdalla.
Roze on herkkä sieluinen peili, joka lukee ihmistä kuin avointa kirjaa ja toimii peilin tavalla. Huonona päivänä Roze on huono valinta ratsuksi. Hevonen on omalla tavallaan haastava, joka tarvitsee kokeneen ja osaavan ihmisen vierelleen. Tamma ei anna mitään ilmaiseksi ja osaa olla niin ärsyttävä tuittupää kun olla ja voi. Usein kun istahtaa alas ja miettii, paljon tästäkin on kiitosta ihmisen omasta mielentilasta. Haasteet ovat kuin linnun ruokaa meille - näistä me nautitaan. Olen seurannut Rozen taivalta somen kautta siitä lähtien, kun se syntyi. Hyvin pidetty nuori väläytteli jo varhaisessa vaiheessa esimakua sille, että esteille on kova hinku, liike on näyttävää ja ihmisten kanssa toimiminen ei ollut mitenkään automatisoitua. Halusin tuon hevosen. Siihen kesti 4-vuotta, kun lopulta tamma saapui Italiasta suoraan Saksaan Roguen pihapiiriin.
Tämän hevosen kohdalla joskus asioita joutuu hieman kyselemään. Väkisin et saa mitään tehtyä. Roze toimii parhaiten Sabinen käsittelyssä - tytöllä on niin rauhallinen ja määrätietoinen ote hevosiin, mikä tuntuu toimivan Rozelle parhaiten. Minulla joskus keittää kattila yli ja silloin kaikki menee mönkään. Roze on ajautunut Sabinen käsiin ja minulla onkin salaa toivomus, että Sabine rohkaistuisi taas kilpailemaan ja ottaisi työkseen lähteä kehittämään hevosta kohti 150cm ratoja. Tiedän, että Sabine pystyy siihen, juuri tämän hevosen kanssa. Kentällä näyttävästi ravaava hevonen edustaa kevyempää ja modernimpaa linjaa, mihin olemme kotona tottunut. Se on herkkä avuille ja toki se kuuntelee ratsastajan kehoa tarkasti. Pienikin epäilevä pilkahdus hevosessa vaatii ratsastajalta tukea, eli rohkaisua toimia ja pitää tilanne rauhallisena. Epävarmuudelle ei ole milliäkään varaa.
Rozen kanssa treenaaminen on aina mukavaa, vaikkei se olekaan niin helppoa aina. Pääsääntöisesti tamma kulkee hyvin ja jos ei, silloin on parempi suunnata maastoon kävelylle tai rannalle laukkaamaan suurempia hyöryjä pois. Rozella on upeat liikkeet ja sitä katselee ihan koulutreeneissäkin mielellään. Jos joku tosissaan innostuisi, tämä hevonen voisi toimia kenttäratsastuksessakin! Esteillä Roze syttyy mutta malttaa kuunnella. Se selvästi haluaa pelata ratsastajansa kanssa yhteen, mikä tekee kaikesta tuosta kokemuksesta ainutlaatuista. Se ei ole arka, ei radalla eikä maastossa mutta joskus säpsyilee hyvin pieniä asioita (mm. uusi postilaatikko tai puusta lähtevä pöllö).
Muiden hevosten kanssa Roze viettää aikaa mielellään mutta sopivan välimatkan päässä. Sillä ei ole tarvetta sukia muita tai syödä heinää kylkikyljessä. Harvemmin Roze liittyy muiden ilakointiin ja riehumisiin mukaan. Se nostaa päätänsä, katselee hetken ja siirtyy syrjemmälle, ettei kukaan vahingossakaan tule häntä töytäisemään. Varsoista se ei välitä - saa nähdä herääkö emän vaistot joskus tulevaisuudessa omien kohdalla. Roze viihtyy ihmiten seurassa ja usein se lähtee jo kaukaa kävelemään ihmisiä vastaan, jos joku laitumelle eksyy. Herkut ovat parasta maailmassa ja niitä täytyy aina käydä kärkkymässä ja kerjäämässä.
![]() |
☆ Jälkeläiset: trak-o. Radent Rogue / s. 07.04.2023 prn, 168cm / isä. Lahngau trak-t. Rhaenya Rogue / s. 27.08.2023/ EV-II, PSB-II rn, 167cm / isä. Feldromantik |
| i. Konnigan trak, prn, 165cm |
ii. Madeonoc Arin trak, rn, 168cm |
iii. Faraway Nova evm |
| iie. Menideis evm |
||
| ie. Khaleesi IV trak, tprn, 164cm |
iei. Cnostrov evm |
|
| iee. Karissa evm |
||
| e. Rozeina Lanann trak, trn, 166cm |
ei. Kerrad Dinet trak, trn, 165cm |
eii. Aorgal evm |
| eie. Kornynia evm |
||
| ee. Renata Novac trak, mrn, 171cm |
eei. Dardactus Nova evm |
|
| eee. Rios Lorana evm |
|
☆ Kilpailee porrastetuissa ERJ:ssä.
» kuuliaisuus ja luonne 2000.46 p. |
☆ Saavutukset - ei vielä saavutuksia |
Tamma vaikutti hieman hermostuneelta ravaillessaan ympäri maneesia - se ei tuntunut rentoutuvan yhtään, vaan kulki pää taivaissa. Emma ratsasti hyvin, joten ehkä Rozea jännitti vain uusi paikka. Kokosin verryttelyksi muutamia 70cm pystyesteitä hieman kaarevalle uralle. Tamma suoritti esteet leikiten ja puhkui innosta - se ei ainakaan rentoutunut yhtään. Sama toiseen suuntaan muutaman kerran, kunnes korotin esteet metriin. Roze liioitteli ensimmäisellä kerralla hyppyä ja Emma menetti hetkeksi kontaktin - seuraava este hajosi ryminällä. Kokosin esteen uudestaan ja ratsukko kokeili uudelleen. Nyt tuli parempi suoritus ja askeleet mahtuivat hienosti esteiden väliin, vaikka Roze kaahottikin pää viidentenä jalkana. Seuraavaksi yksittäinen okseri, jolla oli korkeutta jo 120cm. Se näytti kovin massiiviselta ja ilmeisesti Emma empi hetken ennen hyppyä. Roze löi jarrut kiinni ja ratsastaja lensi kaulalle. Tästäkin selvittiin säikähdyksellä ja pidin pienen palopuheen Sorelille, yritin rohkaista ja kannustaa häntä. Uusi yritys, jota seurasi täydellinen hyppy. Emma ei enää empinyt yhtään ja tyyneys alkoi tarttua Teriinkin. Muutamia yksittäisiä hyppyjä vielä ja sitten annoin luvan loppuverryttelyyn. Roze kulki oikein mallikkaasti ja ennen kaikkea rentona. Tästä ratsukosta kuullaan vielä kilpakentillä, varokaahan vaan!
"Uskotko Emma, että nyt kun minä lähden toiselle puolelle pientä maatamme kouluvalmennukseen viikonlopun yli, Roze pyöräyttää sen varsan ihan kiusallaankin!" Sabine manasi siskolleen samalla, kun nosteli laukkuja auton takakonttiin. Emma hymähti ja totesi tamman pitävän varsan sisällään vielä ainakin pari viikkoa. Onhan tässä valvottu turhaan jo pari viikkoa, tamma on näyttänyt merkkejä varsomisen lähestyvän mutta varsaa ei näy, eikä kuulu.
Tätä varsaa olemme odottaneet kuin kuuta nousevaa! Tarkoituksena on varsa jättää kotiin, tuli sieltä ori tai tamma, ei väliä. Varsan isäksi on valikoitu tumma hurmuri, Lahngau, jonka suorituksia ja elämää Sabine on seurannut jo vuosia. Rozen kantoaika on mennyt hyvin. Se on paisunut kuin pullataikina ja liikkuminen on kummasti vähentynyt ison mahan takia. Enään tamma ei näytä kovin onnelliselta, joten toivoisimme varsan syntyvän jo pian. Vuorokaudet alkavat paukkua jo turhan suuria lukemia, eikä turhan pitkälle venyvää synnytystä ole koskaan kiva asia, koska riskit kasvavat päivä päivältä.
Sabine oli lähtenyt edellisenä iltana ja Emma oli jäänyt huolehtimaa tallin arjensta. Kaikesta huolimatta, puhelin oli herättämässä muutaman tunnin välein, että Emma katsoi kamerasta olisiko varsominen jo alkanut. Eihän se tunnu alkavan, kunnes päivällä alkoi tapahtua. Emma siivosi karsinoita tallissa silmät ristissä, hän oli niin väsynyt jatkuvasta herättelystä. Tallityttö Hannah juoksi talliin Emmaa huudellen, Roze oli asettunut laitumelle makaamaan! Emma heitti talikon sillä sekunilla karsinan perälle ja lähti Hannahin perässä juoksemaan kohti Rozen laidunta.
Siellä tamma makasi ja näytti työntävän ihan selvästi. Emma asteli varovasti tammaa kohti ja varsa oli jo puoliksi syntynyt! Emma pyysi isäänsä hakea tallista lämmintä vettä ja pyyhkeitä, sekä soittamaan Sabinelle. Viimeinen tiukka ponnistus ja varsa oli syntynyt. Emma auttoi pikkuista sen verra, että hän otti varovasti kalvoja varsan päältä pois. Roze makasi pää ruohikossa ja puuskutti, se oli tehnyt kovan työn ja oli selvästi väsynyt. Hannah oli juossut niin lujaa, kun vain jaloillaan pääsi ja hetken kuluttua hän tuli takaisin laitumelle. Emma pyyhki pehmeällä pyyhkeellä varsan päätä kuivemmaksi, kun emä vielä keräili voimiaan. Pieni varsa alkoi nostaa päätänsä ja se heilui holtittomasti puolelta toiselle. Emma vilkaisi kumpi tulokas oli ja se oli ori! Musta, suurehko orivarsa, voi tätä onnen päivää! Hannah ei vielä ehtinyt soittaa Sabinelle, joten Emma teki sen. Aluksi Sabine karjui puhelimeen, kuinka hän oli arvannut että näin tulee tapahtumaan ja kun kiukku alkoi laantua, tilalle tuli itku onnesta. Roze nosti päänsä heinikosta ja yritti edelleen makuullaan kurottaa haistelemaan varsaansa. Emma totesi Fynnille, että nyt oli aika jättää kaksikko rauhaan tutustumaan toisiinsa ja Emma lupasi Sabinelle laittaa monta kuvaa varsasta hieman myöhemin.
Varmuuden vuoksi Emma jäi istumaan heinikkoon hieman kauemmaksi emästä ja varsasta, jos varsa tarvitsisi jotenkin apuja. Emma nakitti kaikki tallityönsä hienosti isälleen Fynnille, joka hieman muristen poistui paikalta lannanluontiin talliin. Emman stressi purkaantui, ja tulihan myös sieltä ne onnen kyyneleet.