Mydaiel Sanvi

Tämä on virtuaalihevonen

Mydaiel Sanvi hurmasi koko meidän perheen Rhohanin siittolan facebook sivustolle lataamalla videolla, jossa kahdeksan nuorta puoliveristä saapui kuvaajan luokse hirmuisella laukalla. Nuorilla oli selvästi virtaa ja leikkimieltä ja porukan ainoa kimo tamma kiinnitti katseen heti. Nuori tamma esitteli niin upeita liikkeitä ravissa, laukassa mutta myös mahtavia hyppypukki sarjoja. Siinä olisi ollut rodeoharrastajat ihmeissään, miten hevosen kroppa taipuukin tuollaisiin pukituksiin! Aivan ihana! Emma oli sitä mieltä, että tuo hevonen oli meille saatava. Ilalla istuimme keittiön pöydän ympärillä, teekupit kädessä ja minä tukin siittolan kotisivuja. Perusteellisen tutkimuksen jälkeen totesimme, että se on suvultaan erinomainen yksilö meille ja kaikki muutkin speksit sopivat yhteen hyvin, joten nyt vain Rhohanille viestiä ja neuvottelut tulille. Suoriltaan Rhohan ei tamma meille myynyt mutta lopulta saimme sovittua hyvän diilin ja kuukauden kuluttua Sanvi saapui talliimme.

Sanvia voi kuvailla hauskaksi, iloiseksi ja yrittelijääksi. Sen kanssa touhuaminen on aina mukavaa, liittyi se sitten vain hoitamiseen, taluttamiseen maastossa, maastatyöskentelyyn tai ratsastukseen. Sanvi on väläytellyt erinomaisia taitoja myös kenttäratsastuksen merkeissä mutta meiltä ei sinne sopivia kisaajia onneksi löydy. Koulukiemurat eivät ole Sanville ongelma. Tamma käyttää kroppaansa todella tehokkaasti, se tietää omat kehonsa rajat. Hevosen työskentelyä on ilo seurata sivustakin, onhan se niin näyttävä yksilö upean värinsä lisäksi, että välillä Emma on joutunut nipistämään itseään - onko tuo hevonen todella meidän ja saanko minä todella sillä ratsastaa? Kimot trakehnerit eivät ole yleisimpiä väritykseltään.

Aina yhtä iloinen Sanvi lähtee mielellään hommiin. Kun se näkee ihmisen tulevan sen laitumeen, tamma lähtee reipasta nelistystä kohti ihmistä. Aina ei ole Sanvin vuoro, joten pettymyksien tuottaminen sille on aina kurjaa mutta täytyy nostaa hattua, että hevosella on kova yritys aina tulla mukaan. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun Sanvi on livahtanut portista toisen hevosen mukana. Kauas se ei mene, mutta sen verran kauaksi että joutuu itse askeltamaan odotettua enemmän. Sanvi on lunkki ja helppo hevonen, joka ei pelkää mitään. Sen silmistä paistaa rauha ja syvä tyyneys ja tyytyväisyys.

Esteillä Sanvi herää turhankin eläväiseksi ja sen kanssa saa ratsastaja olla tarkkana, ettei reiteillä lähdetä liikaa oikomaan. Sanvin eteneminen muuttuu usein turhan kiireiseksi ja vauhti kasvaa. Hevonen haluaisi osata itse määritellä tiet ja etäisyydet mutta oikeasti Sanvi tarvitsee tässä paljon tukea ja ennakointia. Muuten esteet ylitetään hirveällä vauhdilla, hyppimällä ties miltä etäisyyksiltä. Sitä on pelottava seurata vierestä! Kokeneen ratsastajan käsissä Sanvi pysyy hyvin hallinnassa ja vauhti maltillisena. Liikaa ei saa jäädä käsijarrusta vetämään mutta reitit on oltava itsellä selvillä. Radalla ei ole enää aikaa sooloilla. Harvemmin tamma kieltää esteelle - mikä ei aina ole hyvä juttu. Se haluaa ylittää esteen, vaikka lähestyminen menisi kuinka penkin alle. Muutamat hypyt ovat olleet peräti vaarallisia mutta onneksi ne onnistui puhtaasti, tai pienellä kolhulla. Sanvilla ratsastaa Roguessa pääosin Emma ja Mia.

☆ Jälkeläiset: - ei vielä jälkeläisiä

i. Araqiel Ophanim trak, rt, 172cm estepainotus evm	ii. Temlakos Jael trak, rt, 170cm evm	iii. Daractus evm
		iie. Thalásis Aorgal evm
	ie. Adoel Iaoth trak, rn, 169cm evm	iei. Cnostrov evm
		iee. Ares Hequin evm
e. Maroth Pronoia trak, mkm, 168cm estepainotus evm	ei. Vragun trak, m, 170cm evm	eii. Montres evm
		eie. Viennetta evm
	ee. Mizaet Gadiel trak, rnkm, 166cm evm	eei. Ruhiel Dinet evm
		eee. Minos Loana evm

 ★ Lue sukuselvitys ★ Sulje sukuselvitys

i. Araqiel Ophanim, rautias, 172cm, on lämminsielunen ja todella taitava esteratsu, joka on valloittanut maailmaa hyvin menestyen. Kansallisen tason 160cm esteratsu oli 10-vuotiaana alansa huipulla ja tämän orin nimi jäi kaikkien kielelle. Sillä oli valtava ponnu, hyvä tekniikka ja vauhtia riitti radalla, eikä uupumuksesta ollut tietoakaan. Aina varma hyppääjä, joka teki aina kaikkensa. Orilla ratsasti koko sen kilpailukausien ajan sama saksalainen miesratsastaja, joka haastatteluissa kehui tätä hevosta maasta taivaisiin. Luonteelta ori osasi olla hieman sähikäinen ja lämpönen, mutta kotona tilanne oli parempi ja hevonen oli miellyttävä käsitellä. Jälkeläisiä se on jättänyt vähän alle sata kappaletta. Mandences Haste on periyttänyt jälkeläisilleen hyvää liikettä, terveitä jalkoja ja sopivaa napakkuutta luonteeseen, joka on toivottava asia kilparatsulle.

ii. Temlakos Jael, rautias, 170cm, kilpaili kansallisella tasolla 150cm rataesteillä. Orin menestys oli vaihtelevaa, mutta saattaa johtua useista ratsastajien vaihdoista. Jaelilla on suuret liikkeet ja hyvä hyppytekniikka. Se ponnistaa tehokkaasti ja kerää jalat tiukasti allensa. Voimaa riittää haastavimpiinkin suorituksiin. Jael kuumuu radalla ja sen näkee kauas. Hevonen kulkee energiesti korskuen, pää pystyssä ja korvat eteenpäin suunnattuna. Sillä on toivottua tarmoa ja intoa esteradoille. Ratsastajalta vaaditaan kylmäpäisyyttä ja määrätietoisuutta, koska tätä hevosta liikaa pidättelemällä ei aiheuta mitään hyvää. Luonteeltaan Jael on energinen myös kotioloissa. Se tarvitsee tarkat liikuntaohjelmat, koska muuten hevonen kerää energiaa ja sen säheltämistä ei kukaan jaksa. Kentällä vääntää hienosti myös koulukiemuroita vaihtelun vuoksi. Ei kaikkien käteen sopiva hevonen, mutta menestys puhukoot sen puolesta. Jael on jättänyt parisen sataa jälkeläistä. Rakenteelta Jael on siro runkoinen mutta äärimmäisen voimakas. Sillä on suorat ja kuivat jalat, joita se on myös jälkikasvulleen periyttänyt.

ie. Adoel Iaoth, ruunikko, 169cm, on luonteeltaan symppis ja rauhallinen kaveri. Kilpailuissa tämä tamma ei hätäile, vaan pitää päänsä joka tilanteessa. Ratsastaja saa huoletta määrätä tahdin, jota edetään. Hyppytekniikka on hyvä, mutta tamma on todella tarkka esteelle lähestymisestä. Vinot ja haasteelliset tilanteet se saattaa ratkaista kieltämällä esteen. Esteet se ylittää muuten rauhallisesti mutta varmasti. Näin hyväluonteinen tamma on ollut miellyttävä tapaus omalla tallillaan, missä muut kilpahevoset ovat olleet turhan energisiä ja aktiivisia. Adoel Iaoth on toiminut kilpatallinsa luotettavimpana opetushevosena tuleville esteratsastajille. Adoel Iaoth on rakenteeltaan kompakti, sopusuhtainen estelinjan tamma. Siinä on sopivasti keveyttä, mutta takaosasta löytyy hyvin voimaa. Sillä on pitkä, hyvin liittynyt kaula. Vennot vuohiset, pitkä sääri mutta liikkeessä suoraa ja matkaavoittavaa. Adoel Iaoth on varsonut neljä hienoa orivarsaa.

e. Maroth Pronoia, mustankimo, 168cm, edustaa Maroth siittolan uudempaa linjaa, johon on yhdistetty varsin mielenkiintoisia estehevosia. Maroth Pronoia on hyvähermoinen, kompakti esteratsu, joka kilpailee tällä hetkellä 140cm rataesteillä. Tammalla on hyvä energia, se on rohkea ja peloton. Työmotivaatio on kunnossa ja hevonen antaa itsestään aina kaiken. Radalla se on vauhdikas, energinen ja hevosesta näkee, että se tykkää tekemisestään. Ratsastaja joutuu välillä ottamaan hieman kovempaa hevosta kiinni, säilyttääkseen oikean tempon. Aika ei koskaan ole tämän hevosen kohdalla ongelma, koska se alittuu aivan varmasti. Kotona Maroth Pronoia on tammamainen diiva, välillä kyllä oikein ihana ja rauhallinen halittava tapaus, joskus taas niin äkäinen ja kiukkuinen, että parempi olla nousematta satulaan. Maroth Pronoia on varsonut kaksi varsaa, joista kummatkin ovat päässeet näyttämään taitoja esteradalla ja oikein hyvin on menestystä tullut. Tämä tamma on tarkoitus astuttaa vielä myöhemmin muutaman kerran uudestaan.

ei. Vragun, musta, 170cm, on varsin komea herrasmies tapaus suoraan saksalaiselta kuuluistalta siittolalta. Tämä ori on antanut huikeat näytöt 160cm rataesteiltä. Hyppytekniikka on viimeisen päälle hiottu tarkaksi, sen luonne on täyttä timanttia ja luonne kultaa. Orilla on ollut jalostuksessa hirmuinen kysyntä, mutta tämän suku on niin mielenkiintoinen, että oria on käytetty vain oman tallin tammoille. Tämä on tuottanut paljon närkästystä ja pahaa mieltä maailmalla. Vragun on suuriliikkeinen, sillä on hyvä ja sopusuhtainen rakenne, pitkät ja vahvat jalat. Sen liikkuminen on hyvin tahdikasta, elastista ja energistä. Työmoraali on kohdillaan. Tällä hetkellä orilla on jälkeläisiä kuusikymmentä ja olettettavaa on, että jälkeläisiä tulee vielä reilusti lisää.

ee. Mizaet Gadiel, ruunikonkimo, 166cm, on ollut aktiivisessa kilpailukäytössä ja tammalla on startattu 140cm rataesteitä vaihtelevalla menestyksellä. Mizaet Gadiel ei ole kovin varma hyppääjä, jos jokin asia häiritsee tai pelottaa sitä. Se on tuottanut paljon ongelmia kilpailuissa, mutta jos kaikki on hyvin, radalta voi odottaa jopa hyvää menestystä. Tästä tammasta voisi sanoa, että se on keskiverto kilparatsu. Näytöt ovat ihan hyviä, mutta huippuun olisi vielä pitkä matka. Luonteelta Mizaet Gadiel on säpäkkä, tammamainen ja välillä ärsyttävä kiukkuilija. Sen kanssa tarvitaan lavallinen huumorintajua ja pitkiä hermoja. Varsoja Mizaet Gadiel on jättänyt yhdeksän, joista jokainen on ollut huomattavasti parempia kuin tamma itse. Kilpailu-ura jäi kohtalaisen aikaisin kesken, koska toivottuja asioita ei tapahtunut ja tamma sai jäädä siittolaan Saksaan siitostamman virkaan, jossa se onkin ollut erinomainen!

☆ Kilpailee porrastetuissa ERJ:ssä. » kuuliaisuus ja luonne 638.88 p. » hyppykapasiteetti 624.54 p. » rohkeus 577.03 p. ♦ Esteratsastuksessa 1840.45 op (vt 5/9)

☆ Saavutukset - ei vielä saavutuksia

☆ Päiväkirjamerkintä (kirj. Sorel)

Maastoon lähti tänään Mian, Emman ja Sabinen lisäksi perheen isä Fynn. Tämä on harvinaista herkkua, koska Fynniä ei meinaa saada perheretkille mukaan. Syy on usein liian kiire mutta me uskomme, että monet syyt ovat olleet vain keksittyjä. Nyt koko perhe on koossa ja tytöt halusi lähteä iltamaastoon tamma porukalla. Matkaan lähti Mia Nessalla, Emma Sanvilla, Sabine Elysianilla ja Fynn Encavagella. Ilta-aurinko alkoi hiljalleen laskeutua ja taivas punersi näyttävästi. Nämä hetket ovat ainutlaatuisia, joista pitää osata nauttia.

Mia johti porukkaa ja Fynn piti perää rautiaalla läsipäällänsä. Porukasta kuului iloista puheensorinaa ja kikatusta. Mia johti porukkaa Nessalla, joka käveli korvat tötteröllä liimautuneena eteenpäin niin ripeällä askeleella, että muiden oli vaikea pysyaä perässä. Tai kyllä ne pysyisi mutta satulassa istuminen ei ollut mukavaa, kun vaihti lähenteli pikakävelyn ennätysvauhteja! Nessa harvemmin on päässyt porukan johtoon ja siitä nuorella varmaan into oli pinnassa. Seuraavana porukan letkassa kulki Sabine Elysianilla, joka yritti vähän väliä napata puista lehtiä välipalaksi. Ei ole näin ahnetta hevosta vielä meidän tiluksilla ollutkaan! Tamman ympärysmitta alkaa kohta huutamaan punasella, jos samanlainen meno jatkuu vielä pitkään. Kolmantena porukassa tuli Emma ja Sanvi, joka askelsi pitkällä askeleella, pää painuneena alas rennosti. Sanvi oli aina kaikessa mukana ja tyytyväinen elämäänsä, jos joku sen kanssa jotain teki. Sanvi on luottohevonen, jonka selkään voisi kiivetä kuka tahansa. Perää piti perheen isä Fynn ja Encavage. Tamma olisi ollut menossa huomattavasti nopeampaa vauhtia mitä letka tarjoili ja Fynnillä oli ajoittain kova työ saada tanssahteleva hevonen kulkemaan käyntiä rennosti.

Matka taittui metsän läpi, suurelle niitylle jonka takana paistoi punainen taivas meren yllä. Ilma oli tyyni ja lämmin. Hiljalleen myös kiireisimmät Enchavage ja Nessa olivat tyytyneet kohtaloonsa ja löytäneet myös rauhallisemman kävelyvaihteen vaihteistostaan. Sabine ehdotti leikkimielistä kilpailua niityn halki rannalle ja ei montaa kertaa tarvinnut houkutella kun neljä hevosta laukkasi hurjaa vauhtia niityllä, korvat liimautuneena niskaan. Kuten arvata saattoi, Nessan ja Enchavagen jarrutusmatka hieman venyi ja hevoset pysähtyivät oikeastaan vasta, kun olivat mahaan asti merivedessä. Elysian ja Sanvi oli helpommin hallittavissa tänään ja tytöt tulivatkin vanhempiensa luokse iloisesti naureskellen tapahtuneelle. Lopulta kaikki seisoivat merivedessä hevosiensa kanssa. Sanvi alkoi oitis jalallaan kuopia merivettä, mikä viilensi ihanasti! Aikansa he antoivat hevosten kuopia ja kahlata, kunnes hämärä kasvoi sen verran, että oli aika palata kotiin.