Rogue Trakehners

Everholt Demorcia

Tämä on virtuaalihevonen

KTK-II, KRJ-I

☆    Trakehner, tamma
☆    Musta, 165cm
☆    Syntynyt 01.11.2019 - 11v
☆    Koulupainotus, GP
☆    VH19-021-0063

☆    Omistaja Sorel (VRL-00884)  
☆    Kasvattja Sorel / Everholt Estate  



Nicole istui karsinan oven ulkopuolella ja napsutteli kynsiään betonilattiaan. Tallissa oli tilanne päällä, nimittäin Demoiselle varsoi parasta aikaa. Sabine oli ollut viettämässä ystäviensä synttäreitä ja oli tällä hetkellä matkalla tallille, kuinkahan monta promillea verestä vielä löytyy. Sabinesta niin väliä, mutta onneksi Nicole oli viettänyt jälleen katkonaisen yön ja valmistautunut tulevaan. Kello lähestyi aamu viittä. Demoiselle oli ollut illalla jo vähän levoton, josta Nicole osasi hieman varautua yön tapahtumiin - tästä johtui katkonainen yö. Kaikki kuitenin vaikutti hyvältä ja Demoiselle suoritti arvokasta tehtäväänsä kunnialla. Puoli seitsemän jännitys tuli päätökseen, kun Demoiselle sai varsottua uskomattoman kauniin tammavarsan! Sabine saapui paikalle tunti syntymästä - happi näytti olevan kovin heikko, mutta hetken hän jaksoi seurustella tuoreen emän kanssa ja tutkia varsaa, kunnes oma sänky tuntui paremmalta vaihtoehdolta. Nicole jäi vielä seuraamaan kaksikon tutustumista, kunnes oli aika aloittaa venynyt aamutallin teko.

Nimeämisissä Sabine antoi varsalle nimeksi Everholt Demorcia, tuttavammin vain Nessa. Tamma oli utelias mutta herkkä. Se reagoi yllättäviin ja uusiin tilanteisiin hieman epäileväisesti. Jo nuoresta iästä alkaen aloitimme sopeutumisen erilaisiin asioihin; liehuvat pressut, mökijä, mopo, autot, kolisevat ja rämisevät esineet. En halunnut talliin arkajalkaa, eikä siitä lopulta sellaista tullutkaan, onneksi. Toki Nessa on hieman reaktiivinen, eikä todellakaan kaikkien suosikki hevonen tämän takia. Nessan oikkuilut ja kiukuttelut täytyy vain oppia tuntemaan ja sietämään, sitten tamman kanssa pärjää arjessa mainiosti. Hoitaminen kannattaa tehdä käytävällä, koska muuten hevonen pyörii karsinassaan kuin karuselli. Varusteiden tuttu kilinä hermostuttaa Nessaa, eikä se malttaisi seistä enää paikoillaan. Satulavyön kiristyksessä tämä neiti osaa pullistelun jalon taidon - tarkista vyö huolellisesti ennen satulaan nousua!

Kilpailupaikoilla Nessa on kuin valmis ohjus, joka voi sinkoutua milloin tahansa, mihin tahansa. Sen kanssa saa olla kokoajan valppaana vastaanottamaan jos jonkinmoista. Tilanne on parempi, kun ratsastaja pääsee satulaan. Silloin on hevosen huomio helppo kiinnittää muualle, kuin ympäristön tapahtumiin. Hevosautossa tamma matkustaa kyllä nätisti, ainoastaan alkumatka on hieman levotonta ja se saattaa stepata paikoillaan hermostuneesti. Lopulta heinä vie voiton ja Nessa nauttii loppumatkan heinästä ja nukkumisesta. Myös maastossa Nessan kanssa on oltava hieman varuillaan, ei kannata siis kävellä tiellä täysin pitkillä ohjilla. Nessa saattaa säikähtää jänistä, oravaa, mopoa tai tielle lentävää risua. Joskus se ei välitä mistään, joskus on niitä päiviä kun kaikki tuntuu olevan kamalan pelottavaa. Kun Nessa säikähtää, se yleensä vain säpsähtää ja saattaa ottaa kaksi tai kolme askelta johonkin suuntaan, kunnes se jää korvat hörössä ihmettelemään maailmaa. Harvemmin käy niin, että tamma ottaa tosissaan jalat allensa ja lähtee tuhatta ja sataa kohti tallia - tämäkin on kyllä koettu muutaman kerran, mutta todella harvinaista!

Nessa on äärettömän herkkä ratsastettava. Sen selkään nousee vain kokeneet ja osaavat ratsastajat, jotka pystyvät hallitsemaan näinkin herkkää hevosta. Se on kädelle kevyt, eikä apuja tarvitse kovaa pyytää. Se tekee työnsä aina hyvin ja arvokkaasti - työmoraali on kohdallaan. Hermostuessaan Nessa heittelee päätänsä ja viskoo häntäänsä kiukkuisesti. Tämä johtuu yleensä liian kovista avuista tai suusta nyppimisestä. Istunnalla pärjää jo todella pitkälle. Tammalta saa ja pitää osata pyytää, mutta tee se huolellisesti. Nessalla on kaunis suuri ja näyttävä ravi. Kun työskentelyyn löytää oikean tempon, Nessan menemistä on miellyttävä katsella. Laukka on suurta ja hyvin pyörivää. Tamma on helppo koota ja siltä sujuu äärimmäisen hienosti väistöt, avot, sulut ja etenkin vaihdot laukassa ovat sen pravuuri! Piruetissa huolehdi, että tempoa on tarpeeksi ettei tekeminen lössähdä.






Jälkeläiset:

trak-o. Deranos Rogue / s. 08.08.2021
m, 168cm / isä. Valero v. Helmwald



i. Twistery

trak, m, 168cm
Ch, KTK-II

ii. Cudge

trak, m, 169cm
evm

iii. Tosez

evm

iie. Chassear

evm

ie. Twisteria

trak, trn, 165cm
evm

iei. Sedger

evm

iee. Twister

evm

e. Demoiselle

trak, tprn, 160cm
Ch, KTK-II, KRJ-I

ei. Cybervoid

trak, prn, 167cm
evm

eii. Solarvoid

evm

eie. Cosmic Gospel

evm

ee. Demoira

trak, trn, 161cm
evm

eei. Ghastly Games

evm

eee. Demovil

evm


☆ Kilpailee porrastetuissa KRJ:ssä.


Saavutukset
Ch- arvonimi myönnetty 9/2019
KTK-III - (11/19)   - 17+18+16+17=68p.
KTK-II - (12/23)   - 18+17+17+18=70p.
★ KRJ:n laatuarvostelu 9/2023 - KRJ-I   (104p.)

- Åland Weekend: Kür Grand Prix: 36/46 (58.466 %)

Näyttelyt
21.11.2019: Everholt - irtoSERT -- pt. Lissu T.
07.05.2020: Lallybroch - irtoSERT -- pt. Lissu T.


☆ Päiväkirjamerkintä (kirj. Sorel)

"Sabine, se on sitten sinun vuorosi hakea Nessa kengitykseen ja käydä maastossa sen jälkeen. Tappelin jo eilen sen kanssa, ilmeisesi kiima päällä joten onnea ja menestystä sinulle tähän päivään". Näin totesin rakkaalle siskolleni, kun astelin häntä tallin käytävällä vastaan. Sabine pysähtyi ja jäi mitään sanomatta katsomaan perääni, kun kävelin ulos hiljaa hykerrellen iloisesti. Sabine ei tullut Nessan kanssa toimeen, se ei jaksa sen kiukuttelua. Kevät on jo hyvin päässyt etenemään ja lämpö alkaa nousta, myös hevosten liikutus on siirretty ulos, ellei vettä tule sangosta kaatamalla. Sabine asteli karsinan luokse, otti riimun käteen ja lähti kohti Nessan tarhaa.

Nessa seisoi kauimmaisessa tarhan kulmauksessa, kun Sabine asteli tarhan portille. Se katseli hevosta hetken, ennen kun lähti kävelemään sitä kohti. Perinteisesti Nessa nosti päätänsä ja lähti liikkeelle, sen mielestä oli kiva leikkiä kissa&hiiri- leikkiä, joka oli ärsyttävintä ehkä ikinä! Sabine huokaisi syvään ja alkoi kutsua tammaa masentuneella äänellä, samalla kaivaen taskusta porkkanaa. Nessa ravasi pitkin tarhaa, pitäen hyvän välimatkan Sabinein. Lopulta hevonen oli saanut tarpeeksi tilanteesta mielihyvää ja antoi lopulta Sabinelle kiinni. Tallissa oli hiljaista, kaikki olivat ulkona ja Sabine harjasi luimistelevaa tammaa. Kohta kengittäjän pitäisi saapua, Sabine mietti mielessään. Siinä samassa käytävältä alkoi kuulua askelia ja Thomas saapui heidän luokse. Nessa tietää mitä tapahtuu ja alkoi hermostuneesti kaapia betonilattiaa kaviollaan. Thomas naurahti, "kyllä minä sinun kaviot kuule laitan kuntoon", ja samassa hän alkoi aukomaan työkalupakkiaan. Kengitys sujui yllättävän hyvin. Välillä Nessa yritti nyppiä jalkaansa irti kengittäjän otteesta, mutta Thomas tiesi tämän hevosen hyvin ja osasi varautua. Kun kengitys oli tehty, Thomas lähti jatkamaan seuraavaan kohteeseen ja Sabine lähti hakemaan varustehuoneesta varusteita. Nessa oli sen verran jo saanut taistella ihmisrotua vastaan, että seisoikin loppu ajan yllättävän rauhallisesti - kunnes Sabine kiristi satulavyötä. Tamma heilautti päätänsä kiukkuisesti ja nosti takajalkaansa maasta muutaman sentin. Sabine ärähti hevoselle ja läimäytti kevyesti rinnuksille. Siitähän Nessa taas niin mielensä pahoitti...

Kentällä oli yhtä hiljaista kun tallissa. Sabine talutti tamman kentälle, kiristi satulavyötä ja sama toistui, mitä tallissakin tapahtui. Nyt vain reippaasti satulaan ja matkaan. Käynnissä tamma oli rauhallinen ja tyyni, se roikotti päätänsä rennosti pitkällä ja käveli rauhallisin askelein. Sabine ehti mietti syntyjä syviä, kunnes melkein kymmenen minuutin kävely päättyi ja Sabine keräsi ohjat käsiin. Tamman ilme muuttui happamaksi ja se viuhkoi hännällään kiukkuisesti, jos Sabine pyysi siltä vähääkään mitään. Ravissa tamma oli jäykkä kuin rautakanki. Se ei olisi halunnut tehdä mitään mutta Sabine laittoi tamman tekemään paljon pieniä voltteja ja asettumaan sisälle ja ulos. Hiljalleen tamma joutui taipumaan ratsastajansa tahtoon ja alkoi kulkemaan kuin kouluhevonen. Kädelle hevonen oli raskas ja jokainen lihas joutui tekemään töitä, kun istunnalla yritti pelastaa monta tilannetta. Sabine oli aivan puhki jo puolentunnin ratsastuksen jälkeen mutta sinnikkäästi se vaati hevosta tekemään töitä. Vasen kierros oli kankeampi, joten sitä joutui jumppaamaan vähän enemmän. Oli aika nostaa laukka ja kun se tapahtui, Sabine heitti takapäänsä korkealle ilmaan eikä Sabine ollut varautunut tähän lainkaan. Sabine pysyi satulassa mutta kesti muutaman sekunnin, kun hän sai tasapainonsa korjattua satulassa ja kerättyä ohjat takaisin käteensä. Hän sanoi muutaman voimasanan ja laittoi tamman kulkemaan niin koottuna, kun vain sai sen menemään. Sen jälkeen voltin jälkeen hän nosti uudestaan laukan. Nyt laukka lähti hyvin kulkemaan, mutta vauhti oli hirmuinen. Siinä joutui paljon tekemään pidätteitä, että Sabine sai laukan lyhentymään ja hevosen takaisin kuulolle. Tamma osaa yllättävän hyvin purra kuolaimeen kiinni, jos sille päälle sattuu...

Sabine teki hikihatussa töitä, että sai hevosen kulkemaan kunnolla. Lopulta kun Nessa laukkasi puhtaasti, koottuna ja hallittuna hän antoi laskea raville. Ravi oli jo nyt jo rauhallisempaa ja rennompaa, siinä oli jopa mukava istua. Voltit, ympyrät ja kiemuraurat Nessa kulki nyt notkeasti ja niin kun pitäisi. Käynnissä Sabine halusi vielä tehdä vähän avo- ja sulkutaivutuksia, kunnes antoi tammalle pitkät ohjat. Hiki valui selässä ja Sabine oli aivan poikki, siltä hevonenkin tuntui. Ehkä olisi hyvä käydä vaikka rannalla vielä kävelyllä, jotenkin kentän kavioura on jo nähty. Tuumasta toimeen ja Sabine siirtyi kentältä pois ja lähti kulkemaan kohti rantaa. Ilma oli ihanan raikas ja kirkas, pitkästä aikaa. Linnut visersivät iloisesti ja meren kohina rauhoitti mieltä kummmasti. Nessa oli kuin ihmisenmieli, se kääntyi pienestäkin paineesta kyljestä. Lopulta ratsukko pääsi talliin ja Sabine riisui tammalta varusteet. Vaikka ratsastus oli raskas, mieli oli yllättävän hyvä. Samalla kun Sabine vei varusteet takaisin varustehuoneeseen, hän otti Nessalle omenan. Kyllä se oli sen ansainnut. Lopuksi vielä tamman harjaaminen ja jalkojen tarkistus, kaikki oli hyvin ja hevonen pääsi takaisin tarhaan. Kun Nessa pääsi tarhaan, ei kulunut kuin minuutti kun tamma piehtaroi hiekassa ja hikinen hevonen näytti nyt entistä karmivammalta, kun miltä se hetki sitten hikisenä näytti.


☆ Päiväkirjamerkintä (kirj. Sorel)

Maastoon lähti tänään Mian, Emman ja Sabinen lisäksi perheen isä Fynn. Tämä on harvinaista herkkua, koska Fynniä ei meinaa saada perheretkille mukaan. Syy on usein liian kiire mutta me uskomme, että monet syyt ovat olleet vain keksittyjä. Nyt koko perhe on koossa ja tytöt halusi lähteä iltamaastoon tamma porukalla. Matkaan lähti Mia Nessalla, Emma Sanvilla, Sabine Elysianilla ja Fynn Encavagella. Ilta-aurinko alkoi hiljalleen laskeutua ja taivas punersi näyttävästi. Nämä hetket ovat ainutlaatuisia, joista pitää osata nauttia.

Mia johti porukkaa ja Fynn piti perää rautiaalla läsipäällänsä. Porukasta kuului iloista puheensorinaa ja kikatusta. Mia johti porukkaa Nessalla, joka käveli korvat tötteröllä liimautuneena eteenpäin niin ripeällä askeleella, että muiden oli vaikea pysyaä perässä. Tai kyllä ne pysyisi mutta satulassa istuminen ei ollut mukavaa, kun vaihti lähenteli pikakävelyn ennätysvauhteja! Nessa harvemmin on päässyt porukan johtoon ja siitä nuorella varmaan into oli pinnassa. Seuraavana porukan letkassa kulki Sabine Elysianilla, joka yritti vähän väliä napata puista lehtiä välipalaksi. Ei ole näin ahnetta hevosta vielä meidän tiluksilla ollutkaan! Tamman ympärysmitta alkaa kohta huutamaan punasella, jos samanlainen meno jatkuu vielä pitkään. Kolmantena porukassa tuli Emma ja Sanvi, joka askelsi pitkällä askeleella, pää painuneena alas rennosti. Sanvi oli aina kaikessa mukana ja tyytyväinen elämäänsä, jos joku sen kanssa jotain teki. Sanvi on luottohevonen, jonka selkään voisi kiivetä kuka tahansa. Perää piti perheen isä Fynn ja Encavage. Tamma olisi ollut menossa huomattavasti nopeampaa vauhtia mitä letka tarjoili ja Fynnillä oli ajoittain kova työ saada tanssahteleva hevonen kulkemaan käyntiä rennosti.

Matka taittui metsän läpi, suurelle niitylle jonka takana paistoi punainen taivas meren yllä. Ilma oli tyyni ja lämmin. Hiljalleen myös kiireisimmät Enchavage ja Nessa olivat tyytyneet kohtaloonsa ja löytäneet myös rauhallisemman kävelyvaihteen vaihteistostaan. Sabine ehdotti leikkimielistä kilpailua niityn halki rannalle ja ei montaa kertaa tarvinnut houkutella kun neljä hevosta laukkasi hurjaa vauhtia niityllä, korvat liimautuneena niskaan. Kuten arvata saattoi, Nessan ja Enchavagen jarrutusmatka hieman venyi ja hevoset pysähtyivät oikeastaan vasta, kun olivat mahaan asti merivedessä. Elysian ja Sanvi oli helpommin hallittavissa tänään ja tytöt tulivatkin vanhempiensa luokse iloisesti naureskellen tapahtuneelle. Lopulta kaikki seisoivat merivedessä hevosiensa kanssa. Sanvi alkoi oitis jalallaan kuopia merivettä, mikä viilensi ihanasti! Aikansa he antoivat hevosten kuopia ja kahlata, kunnes hämärä kasvoi sen verran, että oli aika palata kotiin.